Digitaaliset pelit ovat nykyään yksi suurimmista viihdeteollisuuden muodoista. Puhtaan viihdetarkoituksen lisäksi pelejä käytetään myös muun muassa koulutukseen, markkinointiin, valistukseen ja mielipidevaikuttamiseen. Pelien sisällöt vaihtelevat erittäin paljon, ja nykyään löytyykin pelejä miltei mistä vain aihealueesta, olipa kyse sitten merirosvokapteenin seikkailuista tai hevostallin ylläpidosta.
Pelien kanssa voi viihtyä, kokea tunteita ja vaikkapa löytää tulevan ammattinsa - aivan kuten minkä tahansa muunkin median kanssa. Pelien sisältö ja aihealueet mukailevat muuta kulttuuria, ja usein pelien aiheet tulevat kirjallisuuden, elokuvien tai erilaisten leikkien saralta. Lähivuosien kaikkein myydyimmät pelit ovatkin käsitelleet hyvin arkisia asioita: laulamista, kodin rakentamista ja kitaran soittoa.
Aikuisille internet, pelit ja pelaaminen voivat toisinaan tuntua hieman vierailta. Ne ovat kuitenkin vain yksi media muitten joukossa, siinä missä sanomalehdet, tv ja radiokin. Lapsi on hyvin todennäköisesti kiinnostunut eri medioista ja pelaamisesta osana luonnollista kehitystään. Lapselle paras tapa tutustua peleihin on yhdessä aikuisen kanssa. Tällöin molemmat osapuolet ovat tapahtumista ikään kuin samalla kartalla, jolloin esiintyvistä kysymyksistä voidaan keskustella luonnollisena osana itse pelitapahtumaa. Myös lapsi nauttii takuulla vanhempansa kiinnostuksesta hänen harrastustaan kohtaa, joten pelatkaa yhdessä!
Lasten pelaamisesta puhuttaessa usein esiin nouseva aihe on kysymys pelien haitallisuudesta lapsen kehitykselle. Aihetta on tutkittu 80-luvulta lähtien erittäin paljon, eikä pelien haitallisuudesta tai haitattomuudesta ole saatu yksiselitteistä näyttöä. Kiteytettynä voitaisiin todeta, että pelit voivat olla hyödyllisiä tai haitallisia suhteessa niiden sisältöön sekä lapsen kehitystasoon, mutta itse pelien "pelillisyys" ei sinänsä ole millään tavoin haitallista. Pelien mahdolliset hyödyt ja haitat siis riippuvat täysin pelin aihepiiristä sekä käytön kontekstista.
Pelit ovat usein hyvin mukaansatempaavia ja sisältävät paljon huomiokykyä vaativia ärsykkeitä. Lapselle ei ole vielä kehittynyt työkaluja vastaanottaa näitä signaaleja suuressa määrin, jolloin pelien tai television "yliannostus" voi aiheuttaa levottomuutta, passiivisuutta tai jopa ahdistustiloja. Ala-asteelaiselle hyväksyttävä päiväannos ruutuaikaa (pelejä, televisiota tai elokuvia yhteensä) vaihtelee lapsen persoonan mukaan noin 30 minuutista 120 minuuttiin.
Siinä missä elokuvat ja kirjallisuuskin, käsittelevät pelit teemoja laidasta laitaan. Suurin osa sisällöstä on lapsille sopivaa, mutta jotkin pelit sisältävät lapsille haitallisia aihealueita. Lapsi ei myöskään välttämättä osaa erottaa tarua todellisuudesta, minkä lisäksi tietynlaiset, ahdistavat teemat ovat yksiselitteisen haitallisia lapsen kehitykselle.
Pelejä varten on säädetty elokuvien ikärajoja vastaavat ikärajoitukset sekä sisältömerkinnät, joita voi käyttää apuna pelin sopivuuden arvioinnissa. Ikärajat eivät ole absoluuttinen pelien sopivuuden mittari: siinä missä vanhemman vieressä yhdessä katsottu K7-elokuva voi olla 8-vuotiaalle mieluisa ja yhdistävä kokemus, voi sama elokuva kaveriporukassa pimeällä katsottuna aiheuttaa yöllisiä pelkotiloja. Toisaalta myös lapsille haitallisia aiheita sisältämätön, S-merkitty, aikuisten draamaelokuva voi olla lapselle yksinkertaisesti tylsä.
Pelien ja elokuvien sopivuuden arvioinnissa paras taho on yleensä lapselle läheiset aikuiset, yleensä lapsen vanhemmat. K-18 merkittyjä pelejä tai elokuvia ei kuitenkaan saa missään tapauksissa luovuttaa alaikäisille.
Pelien ja elokuvien sisältömerkinnät
Kaikki Peliporkkanat pelit on suunniteltu niin, etteivät ne sisällä lapsille sopimatonta sisältöä. Jotkin lapsen kehitystason mukaiset vaatimukset, kuten lukutaito tai matemaattinen osaaminen, voivat kuitenkin rajoittaa pelien pelaamisen mielekkyyttä.
ikärajat.fi »
Tietoa elokuvien ja pelien ikärajoista ja sisältömerkinnöistä.
Mannerheimin lastensuojeluliitto »
Lapset ja media, tietopaketti lasten mediakäytöstä
Mediakasvatusseura »
Tietoa yleisesti mediakasvatuksesta
Lue myös pelit opetuksessa